Väsymys

Mun pitäs lukee mantsaa mutta en ihan oikeesti jaksa. Oon niin kyllästynyt tähän joka päiväseen väsymykseen. Huomenna mulla on onneks aika lääkärille sen kilpirauhasen takia ja ehdotan ja vaadin edes lääkekokeilua, koska en vaan jaksa. Oon ollu yli vuoden jo poikkeuksellisen väsynyt mutta nyt entistä enemmän. Eilen kävin siis maastolenkillä yhdellä hevosella noin tunnin jonka jälkeen hiihdin 8 kilometriä ja olin ihan poikki, meinasin nukahtaa sinne ladulle.

Mulla siis on kilpirauhasen vajaatoimintaa ja väsymyksen lisäks mun paino on noussut reilussa vuodessa 13 kiloa eikä siis laske mihinkään vaikka kuinka liikkusin ja yrittäsin syödä terveellisesti. Lisäks mulla on muistihäiriöitä eli esimerkiks saatan käydä vessassa mutta en muista siitä mitään tai eilen kun olin hiihtämässä en enää muistanut kuinka monta kierrosta olin hiihtänyt vaikka pidin koko ajan lukua ja kaikkee muutakin. Muita oireita on myös palelu ja normaali ruumiinlämpö on 35.5 ja myös alhanen verenpaine joka on 110-120/58-70. Hiuksia multa ei onneks lähe päästä mut kynnet on kans tosi ohuet ja hauraat ja iho on ollu tänä talvena tosi kuiva ja hilseilevä. Mulla ei koskaan aiemmin oo ollu kuiva iho, nyt sitä kutittaa koko ajan.

Syy miks mun pitäs saada oikeesti lääkitys niin on nuo hirveet oireet (eniten väsymys), en oo pystyny nauttimaan elämästä kunnolla varmaan pariin vuoteen. Mulla oli e-pillerit mut lopetin ne koska aattelin et entä jos nää oireet johtuuki vaan niistä mut ei tää väsymys oo kadonnu minnekään eikä mikään muukaan. Toiseksi jos joskus haluan saada lapsia niin sillon viimestään joutus syömään lääkkeitä, meillä on suvussa muutenkin paljon lapsettomuutta ja mä itse en halua kokea sitä etten voi saada lapsia, koskaan. Lisäks tuo lisääntyvä paino on muutenkin vaarallista sukurasitteenkin vuoksi ja äidilläni on diabetes, lääkityksellä pystyis ehkäisemään muita sairauksia mutta eihän nuo lääkärit sitä tajua. Toivon nyt et saisin ne lääkkeet tai sit ei auta muu kuin mennä yksityiselle.

Tässä muuten linkki erääseen artikkeliin jossa kerrotaan painon yhteydestä vajaatoimintaan. Ja tässä vielä muutama talvinen kuva pilvisen talvipäivän kunniaksi, mä ainakin ootan jo kesää ja valoa ♥.

Liikunta = rakkaus

Mä kerron nyt teille miten pidän huolta kunnostani ja yritän saada itseäni hoikemmaksi liikunnan avulla.

Silloin kun olin vielä ala-asteella ja laihduin melkein kymmenen kiloa, aloitin lenkkeilyn. Olen toki pienempänäkin kävellyt ja hiihtänyt. Kävin joka päivä lenkillä ja tunsin huonoa omaa tuntoa jos jonakin päivänä en jaksanut laittaa lenkkareita jalkaan ja lähteä, mutta niitä päiviä oli kuitenkin harvassa. Mulla on ollut kausia milloin liikun ja millon en jaksa lähteä. Viime syksynä saatiin kavereiden kanssa inspis et ruetaa lenkkeilee yhessä neljä kertaa viikossa, muutaman kuukauden se kestikin mut sit se jotenki vaa loppu. Päätin jo sillon että paino ei saa nousta enää yhtään, mutta se nousi kuitenkin vielä muutaman kilon.

Ennen joulua aloitin KuntoPlussan puolimaraton -ohjelman, siihen pääset tästä. Pidin ohjelmasta tiukasti kiinni ja kuntoni alkoi nousta nopeasti ja mulla oli hyvä olo. Sitten kuitenkin polveni sanoutuivat juoksemisesta irti ja jouduin kahden viikon tauolle, en voinut kävelläkään pitkiä matkoja koska polviin sattui. Nivelet rutisivat ja lonksuivat. Yritin jatkaa ohjelmaa mutta motivaatio oli jo laskenut sen verran etten enää onnistunut, mutta siis heti kun maa sulaa niin jatka tuota ohjelmaa ja aion päästä tavoitteeseen vielä tänä vuonna.

Mutta harrastan myös muutakin liikuntaa kuin lenkkeilyä ja juoksua. Käyn nimittäin ainakin kerran viikkoon ratsastamassa, tosin nyt pääsen myös tuohon lähelle auttamaan hevosten liikutamisessa. Aloitin ratsastuksen 7-vuotiaana ja olen ratsastanut siitä lähtien koko ajan muutamia taukoja lukuunottamatta. Se on vaan niin rentouttavaa ja kaikki paska unohtuu hevosen selässä, koska keskityt vaan ohjaamaan ja kuuntelemaan sitä hevosta. Musta on hienoa osata hallita jotain niinkin isoa ja voimakasta olentoa. Käyn siis kerran viikossa ohjatuilla tunneilla, yksi tunti maksaa vaan 10€. Haluan siis joskus vielä oman hevosen mutta tiedän että se vaatii paljon rahaa ja aikaa.

Toinen rakkauteni on zumba! Se on siis semmosta tanssia missä on suht yksinkertaset koreografiat ja musiikki on yleensä rytmikästä. Vihasin ennen tanssimista mutta kun tarjoutui mahdollisuus mennä ihan tuohon lähelle tunneille niin päätin kokeilla ja kuinka ollakaan se vei mut mukanaan, täydellisesti. Samoihin aikoihin kun aloitin zumban niin alotettiin harjotella wanhojen tansseihin joka vaan vahvisti mun tanssi haluja, nyt siis ihan oikeesti tykkään tanssia vaikka valssia tai tangoa. Ehkä ongelma olikin siinä etten aiemmin vaan osannut tanssia tai en muistanut koreografioita mutta zumba on siitä hyvä että siinä vain matkitaan ohjaajan liikkeitä eikä niitä tarvitse osata etukäteen. Kannattaa edes kokeilla! Täällä yksi zumbatunti maksaa 6€, ei sinällään paha koska siinä kuitenkin hengästyy ja polttaa mukavasti kaloreita ja kaupan päälle saa aivan uskomattomatn hyvän mielen!

Nyt talvella mä oon alkanut hiihtää, se on siis hyväks selälle ja polvikipuisetkin voi kokeilla. Nostaa sykettä ja polttaa kaloreita, mulla 8 km yli 700 kaloria ja maximi syke 170.

 Harrastan myös geokätköilyä mutta kerron siitä sit jossain postauksessa tarkemmin ;) Mutta siis pääpiirteittäin yritän liikkua vähintään 8 tuntia viikossa; hiihtää, lenkkeillä, ratsastaa, zumbata, tehdä lumitöitä, siivota ym. Netissä on semmonen sivu kun HeiaHeia jonne voi luoda oman profiilin ja seurata siellä liikkumistaan ja luoda tavoitteita. Jos haluaa oikeasti seurata liikkumistaan niin kannattaa liittyä sinne! Se on siis ilmainen.

Kananmunaa ja kaakaojogurttia

Mä aattelin tehdä  nyt tälläsen aamupostauksen lähinnä sen takia että näkisitte millanen on mun aamupala. Yritän nyt muutenkin kuvailla ja kertoa ruokatottumuksistani et saisitte jotain kuvaa miten mä syön. Mulla on nyt siis lukuloma niin ehdin syödä kunnolla myös aamulla kun olen kotona.

Meillä ei ollu nyt hirveesti mitään syötävää ku käytiin perjantaina kaupassa ja mun veli oli viikonloppuna meillä yötä ja se syö ihan hirveesti :D Niin kokosin nyt aamupalan niistä mitä löysin. Eli paistoin pannulla kaks kananmunaa, jätän sen keltuaisen sisältä löysäksi koska se on niin hyvää sillee :P sit söin sitä Valion arkijogurttia (mansikka-banaani) jonka päälle mun on ihan pakko aina ripotella kaakaojauhetta, sit viel banaani ja teetä. Yleensä tykkään aamulla juoda tuoremehua mut sitä ei nyt ollu. Joskus söin aamusin kaurapuuroa mut huomasin et se alkaa turvottaa ihan hirveesti ni oli pakko lopettaa sen syöminen. Muutenkin vaalee leipä ja vaaleet jauhot alkaa turvottaa. Kananmuna ja jogurtti on täyttävää joten yleensä aamulla kannattaa syödä jotain täyttävää et ei heti tuu nälkä.

Aattelin muute tehä tälläsen listan et mistä voisin tehä postauksia.
1. Lemmikkini
2. Asuinpaikkani/kotini
3. Harrastukseni
4. Lempiruokani
5. Lempi leivokseni
6. Vaatekaappini
7. Meikkini

Lisää voi ehdottaa mistä haluaisitte mun tekevän postauksia!

Ulkoasu

Tän mun blogin ulkoasu on siis vähän vaiheessa ja tein tän äkkiä mut yritän tehä siitä vähän mielenkiintosemman ja paremman. Ehdotuksia voi antaa!

Haluisin tänne enemmän jotain värejä ja paljon kuvia, niin että tää blogi jäis mieleen ja erottus jotenkin joukosta. Mulla on nyt niin paljon kaikkee tekemistä että pitää kattoo millon ehdin suunnittelee tota ulkoasuu paremmin. Ai niin ja kuvista sanottakoon sen verran että en omista vielä mitään järkkäriä joten kuvien laatu on mikä on. Toivon hartaasti ylioppilaslahjaksi sitä kunnon kameraa eli järkkäriä, mut jos musta ei tuu ylioppilasta ni onneks pääsen töihin heti kirjotusten jälkee ni ois sit ehkä rahaa ostaa se kunnollinen kamera. Eli kärsikää sitten epätarkoista kuvista!

Minä

Painan nyt 74 kiloa ja olen 165 senttimetriä pitkä. Käyn lukion kolmatta luokkaa ja kirjoitan viimeiset aineet nyt keväällä. Olin melko pieni syntyessäni, painoa 2940 grammaa ja pituutta 49 senttiä, kasvuennusteeni oli 163 cm jonka olen ylittänyt parilla sentillä. Olen sisaruksistamme (minä ja kaksi isoveljeä) siis nuorin ja melko samanpituinen veljieni kanssa. Toinen samanpituinen kuin minä ja toinen viisi senttiä pidempi. Ongelmani on paino ja vartaloni joka on muuttunut paljon näiden kohta 19 vuoden aikana.

   Ala-asteella muistan olleeni hieman pyöreämpi, en siis kauhean lihava mutta mahaa oli ja naama oli pyöreä. Kuutosluokan aikana laihduin puolessa vuodessa noin 8 kiloa, syksystä kevääseen. Silloin mulla oli siis kasvupyrähdus, aloin liikkua paljon ja lopetin karkin ja herkkujen mättämisen lähes kokonaan, lenkkeilin joka päivä vähintään 5 kilometriä. Mennessäni yläasteelle olin ehkä jo hieman alipainoinen, tykkäsin kun multa näkyi luita ihon läpi mutta en siis mielestäni ollut sairaalloisen lihava. Kaverini ja vanhempani olivat välillä huolissaan ja sanoivat että olin jo liiankin laiha mutta en huomannut sitä itse tai ehkä huomasin mutta ihannoin laihaa vartaloani joka aiheutti paljon keskustelua. Mulla ei sillon siis ollut oikeastaan tarkoitusta laihduttaa mutta kasvupyrähdyksen takia laihduin. Olin siis sillo jo lähes 160 pitkä ja painoin toisinaan 48 kiloa joka mun vartalolle oli aika vähän. Olen ruumiinrakenteelta melko harteikas ja jykevä. Ylä-asteelta lukion toiselle luokalle paino nousi tasaisesti ja olin vielä melko hoikka tai no normaali verrattuna nykyiseen.  

   Toisen luokan syksyllä aloin lihoa ja paino alkoi nousta, kävin kuitenkin silloin tällöin lenkillä ja söin ihan normaalisti, kuitenkin ostin karkkia aika usein. Painoi sinä syksynä 63 kiloa ja seuraavana keväänä jo 68, kesällä ja syksyllä aloin lenkkeillä ahkerammin ja muutin ruokavaliotani terveellisemmäksi, silti lihominen jatkui. Kesäloman lopussa googlasin tietoa kilpirauhasen vajaatoiminnasta, koska olin huomannut vointini muutenkin huonontuneen. Olin todella väsynyt koko toisen lukio vuoden talven. Ajattelin että menen käymään kouluterkkarin luona kun koulu taas alkaa, mutten mennyt. Syksyn edetessä olo vain huononi, paino jatkoi nousuaan jolloin sitten vihdoin laitoin Wilmassa viestiä terkkarille että haluan kokeisiin. Hän pyys mut vastaanotolleen ja kyseli kaikenlaista ja mainitsi mulle jopa masennuksesta. Olin ymmälläni koska ei mulla ollut mitään masennusta; söin, mulla oli kavereita ja elämäni muutenkin sujui hyvin. Sain kuitenkin lähetteen verikokeisiin, lääkäri soitti ja sanoi että arvot olivat hieman koholla muttei niin paljoa että lääkitystä tarvittaisiin. Hän laittoi minut seurantaan. Kävin siis vielä kaksi kertaa verikokeissa. Toisellakaan kerralla arvot eivät muka olleet riittävän koholla ja seuranta jatkui. Tämä lääkäri jäi eläkkeelle.

   Kun nyt helmikuussa kävin edellisen kerran kokeissa THS oli siis jo yläviitearvon alapuolella eli 3.07, lääkäri oli venäläinen ja sanoi vaan ettei lääkitystä tarvita ja mulla ei ole vajaatoimintaa eikä seurantaa jatkettu. Oireet eivät ole mihinkään hävinneet ja pyysinkin terkkarilta kirjalliset tulokset jotta näkisin itse paljon ne ovat. Kun sain tulokset käsiini en ollut uskoa että ne olivat mielestäni jo sen verran että lääkitystä olisi voinut kokeilla. THS on ollut ylimmillään 4.57 ja lääkärien raja-arvo on 4.2 joka on kuitenkin hieman yläkanttiin laitettu. Mun jalat ja kädet ovat koko ajan turvoksissa ja aamupainon ja iltapainon ero voi olla mulla jopa 3 kiloa koska elimistö kerää nesteitä.

   Mä liikun vähintään 8 tuntia viikossa, lenkkeilen, ratsastan, käyn zumbassa ja harrastan siis monelaista liikuntaa eikä elämäntavat mulla kuitenkaan niin huonot voi olla, en polta ja juon nykyisin harvoin. Vältän rasvaista ruokaa ja syön vaaleaa leipää vähän, olen lisännyt hedelmien ja kasvisten määrää. Silti vain lihon, toivon ettei sitä päivää tulisi jolloin vaaka näyttää 80.0. Reiluun vuoteen painoa on siis kertynyt lisää jopa 13 kiloa. Joulun alla aloitin kunto-ohjelman jonka tavoitteena olisi juosta puolimaraton eli 21 kilometriä. Treenaus sujui hyvin siihen asti kunnes polveni alkoi oikutella ja jouduin keskeyttämän treenit 2 viikoksi, yritin aloittaa treenit uudestaan mutta päätin että jatkan sitten kunhan maa sulaa. Asun maalla jossa on välillä niin huonot tiet ettei juoksu tosiaan tee hyvää jaloille. Mutta haluan siis saada ratkaisun tähän loputtomaan painonnousuun, koska pelkään et mun nivelet ei kohta kestä tätä nopeaa painonnousua ja lihomista. En jaksa enää tätä oloa.