Rakkauteni musiikki

Mitä jos musiikkia ei olisi?
Musiikki on laaja elementti joka yhdistää ihmisiä, sitä on kaikkialla ajasta riippumatta. Lähes aina on joku joka kuuntelee musiikkia, tekee tai tuottaa sitä itse. Musiikkiin ei tarvita välttämättä edes konkreettisia soittimia tai laulua. Voit omalla korvallasi tehdä vaikka kellon tikityksestä tai tuulen huminasta musiikkia. Musiikille ei ole rajoja, se on laaja äänten kirjo. Musiikki on osa elämää, se on osa minua, se on kaikki.

Kun oikein vituttaa, paras ratkaisu on työntää luurit korviin tai pistää kajarit täysille ja kuunnella lempparibiisejä. Jo muutaman kappaleen jälkeen huomaat maailman näyttävän valoisemmalta. Tai jos oikein itkettää, kuuntele legendaarisemmat nyyhkybiisit ja itke silmät kuiviksi. Oma musiikkimakuni vaihtelee hyvin paljon päivän ja tilanteen mukaan. Toisinaan kuuntelen Children of Bodomia jota en tällä hetkellä voisi sietää korvissani ja joskus menevät bilebiisit pistävät tanssijalan vipattamaan mutta rakkaushaaveissani täytyy kuunnella jotain herkkää. Celine Dionin tunnetuksi tuoma My Heart Will Go On on ehkä jo liian kulunut ja kliseinen mutta kelpaisi kyllä tanssittavaksi hitaisiin vieläkin.

Itse harvoin katselen biisien musiikkivideoita mutta tänään kohdalleni sattui hyvinkin mielenkiintoinen video vaikka itse biisiä olen kuunnellut jo kymmenet kerrat. Jos et ole vielä nähnyt niin kannattaa katsoa ajatuksella.

Joskus myös biiseissä olevat sanat vievät enemmän mukanaan kun itse musiikki. Kuten Jenni Vartiaisen Minä ja Hän. Etenkin tuo kertsi oli mun mielestä vaikuttava.

"Sitten kun oon viimeisen lauluni laulanut
Työni tehnyt, lapsenikin kasvattanut
Luokseni tulkaa
Katsokaa, että kaunis oon
huuleni punatkaa
Ja jotain punaista päälleni pukekaa
Niin matka voi alkaa

Minä ja hän, tiedän sen
Meillä on sielu yhteinen
Minä ja hän, tiedän sen
Meillä on elämä ikuinen

Kohtaammeko eessä kuulun katedraalin
Venäjän maalla niin kuin kohdattiin ennenkin
Onko hän siellä?
Lontoon metrossako käy viereeni istumaan
Vai käveleekö mua vastaan matkalla Syyriaan, tomuisella tiellä

Minä ja hän, tiedän sen
Meillä on sielu yhteinen
Minä ja hän, tiedän sen
Meillä on elämä ikuinen

Olkoon silloin lintu tai lapsi
Mä tunnistan hänet rakkaakseni vaikka silmäni ummistan
Se tahto on Herran
Tietäkää, että tulee se päivä jolloin nään hänet edessäin
Vaikka joutuisin etsimään vuosituhannet vielä

Minä ja hän, tiedän sen
Meillä on sielu yhteinen
Minä ja hän, tiedän sen
Meillä on elämä ikuinen"

Sit vielä muutama biisi oikeisiin hetkiin jotka ainakin mulla toimivat.

 Biletys

 

 Nyyhkybiisi

Alakuloisuus

Rakkaus

Perseen keikutteluun ja muuhun fiilistelyyn

Kännäilybiisejä

Olis viel miljoona muuta biisiä mitä vois linkata mut jotain rajaa :D Biisit on kuitenkin melko vanhoja mutta itselläni ei ole tapana kuluttaa niitä heti loppuun et niitä voi sit kuunnella myöhemminkin. Toki voi pitää taukoo niin biisit kuulostaa hyvältä sit myöhemmin.

Ehdottakaas muute myös omasta mielestä hyviä bile/nyyhky/tai muita fiilistelybiisejä tai erikoisuuksia. Ei tarvii ollaa mitään radiobiisejä vaan ihan mitä vaan. Haluisin myös ite löytää jotain uutta ja erilaista kuunneltavaa.

Tallipäivä

Jeee!
Tänään on viimenen sairaslomapäivä ja huomenna vihdoin klo 9.00 töihin joka onkin tän viikon ainut työpäivä. Olo alkaa pikku hiljaa olla jo normaali ja ruoka alkaa maistua. Menin tänään 11 tallille ja tulin joskus 5 aikaan kotiin. Ihanasti lähti kyllä Enskasta karvaa, harjasin varmaan tunnin sitä puhtaaks. Yritettiin mennä maastoon mut siit ei oikeen tullu mitään ku Enska halus kääntyy taas yhessä kohassa takas mut jatkettiin sit pellolla. Sillä ei ilmeisesti ollu ratsastatettu taas kuukauteen ni ei herraa hirveesti huvittanu. Herra meinas myös rueta piehtaroimaan kesken ratsastuksen ni kiva sit siinä olla selässä ku hevonen on polvillaan maassa :D Pohkeita vaan tarpeeks ni nous se sit viimesellä. Muutamat kerrat oltiin erimieltä suunnasta mut sit vasta lopetettiin treenaus kun herra suostu menemään kunnolla. Tarvitaan vaan riittävää päättäväisyyttä ja kärsivällisyyttä niin siitä se sujuu. Periks ei anneta! Ihan kiva välillä mennä vähän oikuillakin hevosilla ettei ihan sellasilla automaateilla. Käyn kuitenkin kerran viikossa ihan ohjatuilla tunneilla et voi sit keskittyä enemmän omaan istuntaan ja koulukiemuroihin. Tulis jo kesä ja kuivus kaikki tiet yms. niin pääsis ihan kunnolla ratsastaa. Niillä kun ei oo kenkiä ni varmasti menevät vähän varovaisesti eikä oo hevosestakaan niin kiva mennä mudassa ja sohjossa.
  Oon alkanu taas miettiä mitä oikeen haluisin tehdä aikuisena. Mulla on liian monta haavetta ja unelmaa mitä haluisin toteuttaa. Haluisin tehdä töitä eläintenparissa mutta en tiedä miks sit kouluttautusin. Kaikki enimmäkseen on jotain kursseja mut olis hyvä käydä vielä joku ihan ammatillinenkin koulutus vaikkei niitä töitä tekiskään. Toisaalta mullahan on vielä koko elämä aikaa tehdä sitä ihan mitä haluun. Ääh, en osaa ajatella taas yhtään tulevaisuuttani :s

Yök mikä olo!

Aamulla oli jo vähän parempi olo vatsataudin jäljiltä mutta söin nyt sit pinaattikeittoa ja join piimää. Vatsassa tuntuu taas tosi oudolta ja olo on tosi heikko. Soitin työpaikalle ja työnantaja sano että hoida ittes ihan rauhassa kuntoon ja lisääkin lomaa varmasti saa jos on vielä huono-olo. Onneks se on tosi ymmärtäväinen koska mua inhottaa tosi paljon ku eka jouduin pyytää vapaata lomaa varten ja sit oonki saikulla. Oon ollu vasta pari viikkoo töissä mut eihän sille mitään voi jos sairastuu. En kuitenkaan haluu riskeerata että tartuttasin työkavereihin tai asiakkaisiin jotain. Nyt vaan pitäs pikku hiljaa yrittää syödä jotain mut maha on niin tyhjä et kaikki tuntuu ihan hirveelle. Ainut on ehkä se mustikkakeitto mikä ei tuntunu pahalta. Työterveydenhoitaja sano että hyviä ruokia on keitot, mustikkakeitto, banaani, kokis, jaffa ja tee. Myös jotain suolasta pitää syödä, maitotuotteista jogurtti ja viili on kuulema hyviä. Huh, kai tää tästä pikkuhiljaa alkaa helpottaa mut eilen kyllä tuntu ihan siltä et kuolen ihan kohta. Ai nii unohi eilen kirjotella mun huimista Rukan ostoksista, eli kuvat niistä siis alla.

 Joo eli tässä siis kaikki mitä ostin itelleni reissulta. Vasemmalla kahvimitta, keskellä voiveitsi ja oikealla horoskooppi avaimenperä. Kahvimitta ja avaimenperä on poron luusta tai sarvesta ja veitsi on puuta.

 

Tietääkö joku mitä tuo merkki tarkottaa?

Ruka

Pahoittelen tätä pitkää taukoa postauksissa mut mulla on ollu hirvee kiire ja tosiaan oltiin pääsiäinen Rukalla. Oltiin seitsemän hengen porukalla sellasessa kivassa pikku mökissä, vuokra oli neljältä päivältä jotain 500€. Käytiin kahtena päivänä laskettelemassa, perjantaina oli vielä yömäki ku otettii kahen päivän liput. Kaaduin muutaman kerran mut isommilta haavereilta vältyttiin. Oon käyny pohjosessa edellisen kerran yli 10 vuotta sitten muta täytyy sanoo et rakastuin niihin maisemiin vaikka se ei ihan Lappia ookaan. Siellä oli vielä tosi paljon lunta mut aurinko lämmitti ihanasti rinteessä, sain kasvoihinkin ihan kivasti rusketusta! Sattu myös aika hyvät säätkin meille, yhtenä päivänä oli vähän pilvisempää. Sunnuntai oli sit vähän semmonen rauhallisempi päivä, käytiin syömässä yhessä ravintolassa Kuusamon keskustassa ja sit käytiin Tropiikissa uimassa. Se on aika pieni paikka ni ei siel viihtyny paria tuntia pidempään. Illalla sit mentiin Ruka kylään kattomaan Petri Nygårdia eikä ollu ihan hukkareissu. Kyllä se ihan näkemisen arvonen on vaikka lavakoristukset on mitä on :D
Matkustamiseen meni jotain 8-9 tuntia suuntaansa eli tietää istuneen taas autossa mut mulla oli kone kuitenkin mukana ni helposti meni siinä dataillessa ja kuunnellessa musiikkia. Ai niin multa hävis myös semmoset kävelykengät, siis semmoset maastolenkkarit. Onneks ne ei ollu kalliit mut harmitti silti ku ei voinu käydä lenkillä siel. Kukaan ei ilmeisesti halunnu palauttaa niitä vaikka varmasti huomas et kengät on vaihtunu :(
Matka meni kokonaisuudessaan hyvin MUTTA...
Viime yönä mua palelti ihan helvetisti ja kouri vatsassa, sit yhden aikaan heräsin ja kävin oksentamassa. Otin sit sankon sängyn viereen ja yöunet oli aika katkonaista ton oksentelun takia. Mua oksetti vaikka elimistö oli jo ihan tyhjä ja tuntu et tukehun oikeesti kohta johonkin limaan. Kaikki muutkin matkalla olleet yhtä lukuunottamatta olivat saaneet tän samaisen taudin. Soitin sit aamulla työnantajalle ja kysyin et mitä tehdään ni kävin sit työterveydenhoitajalla ja se määräs mulle 3 päivää saikkua. Ilmeisesti saatiin sieltä ravintolasta ruokamyrkytys, koska yks meistä ei syöny salaattia ja sille ei myöskään tullu tautia. Mulle nous myös 38 asteen kuume ja lihakset oli ihan jäykät ja voimattomat. Mut se kuume on siitä hyvä että se tappaa sen bakteerin ja nyt on kuitenkin jo ihan suht hyvä olo, ainut vaan ettei uskalla syödä hirveesti mitään. Se terkkari sano et keltasta jaffaa, kokista, teetä ja keittoja + jotain suolasta. Mut kahvia ei kannata missään nimessä juoda. Täytyy sanoo et on tuolla yksityisellä puolella tuo terveydenhuolto kuitenkin aika erilaista mitä kunnallisessa. Ne on oikeesti kiinnostuneita ihmisten terveydestä. Mut nyt sit loppuun vähän kuvia reissulta :)

Retki

Lähettiin heti aamulla järven jäälle ja otettiin puut ja makkarat mukaan. Ajettiin autolla siis rannalle, meiltä on sinne joku 3 km. Iskä hiihti ja me käveltiin äitin kans, oli muuten ihana kävellä kun aurinko paisto täydeltä taivaalta eikä upottanu yhtään. Jotenkii pelottaa aina kävellä jäällä et jos se halkeiskin jostain kohtaa ja tippus sinne. Tosin siellä oli kuitenkin aika paljon liikettä ni varmaan apua ois kyllä löytyny. Mä tykkään ihan hirveesti retkeillä ja liikkua luonnossa, se on mun toinen puoleni. Samalla myös tykkään olla kuitenkin kaupungissa ja ihmisvilinässä bilettämässä mutta välillä tarvii sitä omaa tilaa ja aikaa rauhoittua. Kaiken paras on mennä luontoon ja kuunnella ääniä ja istua ihan hiljaa paikoillaan. Ihanaa terapiaa ja taatusti tulee hyvä mieli!
  Meni muuten varmaan tunti ennen ku sain nuotion syttymään. Puut oli aika kosteita ja kiroan näitä nykyajan tulitikkuja ku ne katkeilee koko ajan. Meinattiin jo luovuttaa nuotion kanssa mut sit viimesellä vaihdoin sen paikkaa ja puhaltelin ja työsin roskia ni saatiin jonkunlainen tuli aikaseks. Siinä sit paisteltiin makkaroita ja juotiin kahvia ja lähdettiin kävelemään takas autolle. Yhteensä oltiin jotakin 2 puol tuntia koko reissulla ja kaloreitakin kulu yli 600. Loppuun vielä kuvia matkan varrelta..

 

Äiti ja Niilo

Kuvat pitäisi edelleen saada suuremmiksi niitä klikkaamalla!

Kevät

Ihanan valoisaa jo aikasi aamulla ja nyt alkaa vasta hämärtää kun kello on kuitenkin jo lähemmäs yhdeksää. Rakastan valoisuutta nykyisin, ennen tykkäsin myös pimeästä ajasta mutta nyt se aiheuttaa mulle ihan hirveetä väsymystä ja voimattomuutta. Voisin muuttaa aina talveksi jonnekin missä olis valosampaa vaikka Espanjaan tai jonnekin välimerelle. Kävin aamulla Niilon kanssa lenkillä, hanki kesti just ja just mun painon niin käveltiin sit upeilla keväthangilla. Leivoin myös semmosta porkkana-suklaajuustokakkua, alla myös ohje.

Pohja:

2 munaa
2 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
100 g voita sulatettuna
3 dl porkkanaraastetta
2 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 tl kanelia
ripaus muskottia
Alkuperäinen ohje täällä.

Täyte: 
4 liivatelehteä
1 rkl sitruunamehua
100 g tummaa suklaata
200 g maustamatonta tuorejuustoa
1 1/4 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
3 dl kuohu -tai vispikermaa
Alkuperäinen ohje täällä.

1. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää sitten sulatettu voi, porkkanaraaste ja keskenään sekoitetut kuivat aineet.
2. Kaada taikina voideltuun ja jauhotettuun irtopohjavuokaan. Laita vuoan pohjalle leivinpaperi ennen voitelua. Paista pohjaa 20-30 min 200:ssa asteessa.
3. Jäähdytä pohja hyvin.
4. Valmista täyte. Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen n.5 minuutiksi. Sulata suklaa kattilassa tai mikrossa miedolla lämmöllä ja sekoita keskenään vaahdotetun kerman ja tuorejuuston kanssa. Lisää joukkoon myös sokerit. Kuumenna sitruunamehu kiehuvaksi esim. mikrossa ja liuota puristetut liivatelehdet mehuun. Sekoita sitten lusikalla täytteen joukkoon ja kaada pohjan päälle.
5. Anna kakun hyytyä jääkaapissa noin neljä tuntia ja irrota reunat varovasti veitsellä vuoasta. Irrota reunus ja kakku on valmis syötäväksi.

Mun oli tarkotus tehä eka porkkanakakkua mut siitä pohjasta tuli tosi ohut niin aattelin sit vielä tehä tuohon päälle ton juustotäytteen. Ite käytin tohon täytteeseen puolet vähemmän suklaata ja tuli silti ihan hyvä, se oli appelsiinin makusta Maraboun 75% suklaata. 


Kävin myös pitkästä aikaa juoksemassa, jaksoin jopa juosta yhden kilometrin putkeen mutta kunto on tosiaan rapistunut ihan hirveesti. Pitäs alottaa uudestaa juoksutreenit kunhan tiet nyt sulas ja tulis lämpimämpi, lisäks mun pitäs saada uudet lenkkarit ku entiset sattuu jalkoihin ihan pirusti. Ens viikon torstaina lähetää pääsiäiseks Rukalle, sain nyt siis anottua lomaa ku lauantaina ois ollu töitä ja ehdin jo huolestua et pääsenkö lomalle ollenkaan. Ai niin on muuten hyvin tehokasta tuo työ, mulla oli yks päivä sykemittari mukana ni 8 tunnin aikana kulu yli 1000 kaloria. Ja arvatkaas mitä? Mä olen ihastunut pitkästä aikaa! ;)


Uskaltauduin myös kyselemään kirjotusten tuloksia. Mantsasta tuli aika huonot pisteet mut sillä ei oo väliä ku se ei oo pakollinen. Enkku nyt on siis se jännityksen aihe, sain 131 pistettä alustavasti ja viime keväänä A:n pisteraja oli 130. Mut ei se ylimmillään oo ollu hirveesti yli 130 joten pientä toivoa on että se menis läpi, riippuu tietysti miten YTL mulle pisteet laittaa, toivottavasti ei laskis ainakaan kovin montaa pistettä. Nyt sit ootetaan toukokuuhun ja jännätään saanko mä sitä valkolakkia!

 Sulanut "joki"

 Aamulenkiltä

N&N luonto-ohjelmaa katsomassa

Kirje

Mulla oli tänään eka työpäivä. Mä en voi oikeestaan paljookaan kertoo mistään työasioistani mutta kivaa oli silti! :) Mutta sitten..

Tulin siis kotiin ja mulle oli tullut kirje terveyskeskuksesta, mun viimesistä labrakokeista. Torstaina lääkäri siis soitti ja kerto kaiken olevan ok ja kunnossa. Sanoi mm. TSH:n olevan jotakin 3 joka papereissa näytti olevan 4.08 eli kutakuinkin keikkuu siellä ylärajoilla. Moni muu arvo myös heitti viitteistä jonkin verran ja esimerkiksi maksa-arvoissa oli jotakin häikkää. Lääkäri siis sanoi niidenkin olevan muka ok. Mikään ei mua vituta niin paljon kuin valehtelu, miksi pitää valehdella kun kyse on kuitenkin terveydestä. Enkä muutenkaan hyväksy valehtelua, mulle on valehdeltu niin paljon että luottamuksen rakentaminen ihmisiin voi olla joskus hankalaa. Jos mun luottamuksen pettää niin se on todella, todella hankalaa saada takaisin. Onneksi mun ei tarvitse enää mennä kunnalliselle lääkärille kun mulla on nyt onneksi työterveyshuolto yksityisellä. Mut vituttaa silti kun oon tän kilpirauhasen takia paininu jo puoli vuotta eikä ketään kiinnosta mun oireet tai hyvinvointi.

Teille tiedoksi että kannattaa pyytää itselle mustaa valkoisella kaikki tulokset ja pitää huoli että lääkärit puhuu TOTTA.