Mun lemmikit ♥

Mun ensimmäinen lemmikki oli koira, joka tuli meille vuonna -95. Olin sillon kaksi vuotias. Jeppe oli suomenpystykorva uros, syntynyt 3.4.1995. Jeppe kuoli lokakuussa 2007 12-vuotiaana, jolloin olin kahdeksannella luokalla. Jeppe oli maailman kiltein koira, se oli mun paras ystävä pienestä pitäen ja sen kuolema oli mulle kova paikka. Se oli enimmäkseen ulkona tarhassa ja mulle oli hieno juttu kun sain joskus ihan yksin lähteä sen kanssa lenkille. Jeppe osasi jutella ja sai viettää onnellisen ja terveen elämän kuollen sitten tuntemattomasta syystä, todennäköisesti vanhuuteen.

Jeppe 9-vuotiaana

Vuonna 2007 jolloin Jeppe siis oli vielä elossa meille tuli Niuku. Niuku on kohta 5-vuotias maatiaskissa tyttö, leikattu kylläkin.
Olin halunnut kissan meille joskus aiemminkin ja muistan mököttäneeni isälleni kokonaiset kolme päivää kun hän ei antanut mun ottaa kissaa. Se oli saavutus multa koska en ole pitkävihainen. Siitä meni sitten muutama vuosi kun mun kummin kissa sai pentuja ja tietysti menin niitä sit kattomaan. Pentueesta jäi eloon vain kaksi kissaa, meidän Niuku ja sen veli Nauku. Niuku ja Nauku muuttivat ensin yhdessä tohon lähelle yhteen taloon mutta se sit palautti Niukun koska se ei kai tykänny lapsista tai koirista jommin kummin. No äidin kanssa sitten sovittiin että otetaan Niuku meille sanoi iskä mitä tahansa. Eihän sekään sitten voinut vastustaa suloista pientä kissaa.
Pakko sanoa etten itsekään joskus erityisemmin pitänyt kissoista kun ajattelin että ne on tosi itsenäisiä eläimiä mutta olin väärässä.

Niuku tuli meille kesäkuussa 2007 ja ehti olla muutaman kuukauden kunnes Jeppe kuoli. Niuku on älykäs ja huomionhakuinen. Etenkin pentuna se tykkäsi kaikista koreista, kulhoista ja kipoista. Se nukkui meidän olkkarin pöydällä lasisessa hedelmävadissa. Se paukuttaa ovea jos haluaa ruokaa ja hyppää ikkunalaudalle jos haluaa ulkoa sisälle. Se tulee kanssani suihkuun ja osaa myös jutella.
Tietenkin päätettiin että kissa leikataan heti sen jälkeen kun ensimmäinen kiima on ohitse. Niuku käy korkeintaan naapurissa mutta sen edemmäksi se ei lähde ja yöksi kissat meillä otetaan aina sisälle. Niuku on tempperamenttinen, itsepäinen mutta ihana kissa ♥

Niilo kotona

Niuku ehti olla meillä pari vuotta yksinään kun aloimme miettiä uuden koiran hankkimista. Me oltas äidin kanssa otettu uusi koira vaikka heti mutta iskä ei taaskaan innostunut ajatuksesta. Elokuussa 2009 syntyi aivan ihana lapinporokoira pentue. Laitoimme kasvattajalle sähköpostia ja meninne seuraavana päivänä katsomaan pentuja. Ja varasimme sitten meidän Niilon saman tien. Niilo tuli kotiin lokakuussa ja on nyt kaksi puolivuotias. Se on mun nimissä ja mä olen sen pääasiassa kasvattanut ja kouluttanut.
Niilo on todella seurallinen ja sillä pitäs koko ajan olla jotain tekemistä. Sitä voi onneks pitää vapaana pihalla ja metsäteillä. Mä oisin halunnu mennä sen kanssa koirakouluun mut täällä on niin hankala mennä sellasiin ja ne on aina sellaseen aikaan millon mulla on jotain muuta. Ollaan menossa nyt kolmansiin näyttelyihin 24 päivä, paras tulos on H eli hyvä tähän mennessä. Kilpailuluokissa ei olla oltu.

Niiloa on ollut helppo kouluttaa siltä kannalta että se oppii nopeasti mutta joidenkin asioiden omaksuminen vie aikaa ja se osaa myös olla itsepäinen. Mutta on siis todella erilainen mitä Jeppe, paljon seurallisempi mutta välillä ehkä vähän liiankin innokas. Nyt ollaan treenailtu kävelyä hihnassa kun sillä on vähän sellanen huono puoli et se vetää.

Niilon sivut
Käykääs kirjottamassa vieraskirjaan terveiset Niilolle ;)

Talvella 2012

Vuonna 2010 meille tuli akvaario. Se on tommonen pieni 60 litranen ja nyt siel on 15 kalaa. 5 neontetraa, kaks jotain sellasta isompaa, 1 kuparimonninen (toinen kuoli vähän aikaa sitten) ja 7 monnia, en oo varma onko ne imumonneja vai mitä. Se on ihan kiva koriste tossa nurkassa ja mukava seurata noiden kalojen touhuja. Kissat tietenkin rakastaa tota akvaariota.

Ja viimeisimpänä saapui mun silmäterä Nelli. Nelli on nyt 9 kuukautta vanha pitkäkarvainen maatiaiskissa. Näin sen ekan kerran viime juhannuksena ja rakastuin siihen peruuttamattomasti. Nelli on hyvin ihmisläheinen ja on nukkunut jokaisen yönsä mun kanssa millon siis oon ollu kotona. Sillä on ihana pieni kimeä ääni eikä se osaa vielä kunnolla naukua. Syksyllä se oli muutamia kertoja ulkona mutta eihän se siellä oikein viihtynyt, katsotaan sitten kesällä uudestaan. Se on niin ihana pieni pehmoinen, painaa nyt melkein 3 kiloa.

Nelli jouluna 2011

Se on vielä niin leikkisä ja kiinnostuu kaikesta liikkuvasta. Kissanpennut on niin ihania ja tietysti aikuisetkin. Nellin turkissa on vähän enemmän hoitamista kun se on niin pitkä että ei mene takkuun. Awww ♥ se on vaan niin ylisöpö!

 

Tässä tää mun eläinfarmi sit on. Koosteena siis vielä että tällä hetkellä mulla on:

• 2 maatiaskissa tyttöä - Niuku s.2.4.2007, Nelli s.29.5.2011
• lapinporokoira uros - Niilo s.19.8.2009
• akvaario 60l

Rakastan eläimiä ylikaiken ja mulla on haaveissa hankkia vielä lisää eläimiä mut sit joskus kun mulla on oma talo ja rahaa. Jos jäi jotain kysyttävää mun lemmikeistä niin saa kysyä. Kaikista ois paljon kerrottavaa mutta piti nyt kuitenkii rajottaa.